Unelma elää!

21.9.2008


Jarkko pamautti unelmamaalin!
Jarkko pamautti unelmamaalin!
Henkku ojensi niin Simo Nykästä kuin kanssapelaajiaan!
Henkku ojensi niin Simo Nykästä kuin kanssapelaajiaan!
"Espoonlahden Tiikeri" oli rauhallisuuden ruumiillistuma.
"Espoonlahden Tiikeri" oli rauhallisuuden ruumiillistuma.

Kuului Ari Tiittasen loppuanekdootti kun GrIFK kukisti Kokkolan KPV:n vakuuttavasti 4-0. Jalkapalloviihdettä parhaimillaan.

GrIFK-KPV 4-0 (1-0)

38. 1-0 Petter Meyer

72. 2-0 Jarkko Värttö

84. 3-0 Niklas Roiha

89. 4-0 Eetu Klingberg

Erotuomari: Mikko Leino

Avustavat: Simo Nykänen & Tero Vanhanen

Yleisöä: 186

Veikkauspörssi:

3 Jan Vesterinen (GrIFK), 2 Miika Jokiperä (GrIFK), 1  Jarkko Värttö (GrIFK)

GrIFK:n kokoonpano: Vesterinen; Heino, Roiha, Jokiperä, Tiainen, Parpala (67. Klingberg), Poulsen , Henriksson, Törmänen, Värttö, Meyer 

Otteluraportti:

Joku puhuu Vaasasta Suomen aurinkoisimpana kaupunkina. Eivät taida käydä GrIFK:n kotiotteluissa!?

Upea syyspäivä ei taaskaan saanut houkuteltua paikallista väestöä lehtereille mutta ne harvat jotka vaivautui, sai nähdä jalkapalloviihdettä koko rahalla.

 

Ennakkohan oli se sama ja tavallinen. Ylivoimainen vastustaja vastaan peli peliltä veitsi kurkulla pelaava kotijoukkue. Pitkävetokertoimetkin sen tiesi..

Edellisessä kohtaamisessa KPV oli murksannut Granin maalein 5-0, eikä edes aurinkoisen syyssunnuntain paahde pelastaisi kotijoukkuetta.

Tuulimyllyt on jo ajat sitten tehty voitettavaksi...

 

Ottelu alkoi ja katsomossa jopa taputettiin! 

 

Alussa ahdinko olikin suuri. KPV:n liikkuvuus löysi viiden alakerran edestä jatkuvasti tyhjää tilaa. Kärjessä KPV:n Jussi Kemmo haastoi hanakasti ja veti aina pari puolustajaa imuunsa.

GrIFK oli suurissa vaikeuksissa, varsinkin kun syötöt lähti hermostuneesti mihin sattui, kommunikointi oli piiipittelyä ja kaikki kakkospallot päätyivät kokkolalaisten jalkoihin..

Tiedä johtuiko korvien välistä mutta ylivoimaisen kymmenminuuttisen jälkeen KPV:n puolustus näytti yhtä reikäjuustoiselta. Jan Vesterisen pitkät avaukset ja koko joukkueen hidas mutta varma tasonnosto, sai aikaan ärräpäitä myös KPV:n penkillä.

Petter Meyerillä oli vartin jälkeen oiva paikka puskea kotijoukkue johtoon mutta päälaki ei riittänyt ja pallo suuntautui hautausmaalle. Hetkeä myöhemmin Petsku yritti nostaa avopaikasta yli maalivahdin mutta taas puuttui terävyyttä.

Tässä välissä myös KPV oli saanut pallon kerran ylähirteen sekä muutaman muunkin varsin kelvollisen tilanteen. Suurin osa taisi mennä Granin olemattoman kenttäkommunikaation piikkiin, jota Henrik Henriksson tosin K-18 sanoilla kiivaasti moitti.

Henriksson oli kaiken puolin oikeassa. Yhdessä tilanteessa Miika Jokiperän ja maalivahti Vesterisen ajatukset ajautuivat törmäyskurssille ja vain vastustajan huono viimeistely pelasti takaiskulta.

Sitten se tapahtui. Hetkenä jolloin sitä odotti vähiten. Niklas Roihan upea avaus omalta puoliskolta lähetti Meyerin kiitoon. Tällä kertaa Petsku ei yrittänyt yllättää maalivahtia Eiffel tornimaisella nostolla, vaan pisti pallon tahdonvoimalla verkon perukoille. Tilanne oli 1-0 ja vastustaja hämillään.

KPV rimpuili kuitenkin viimeiseen asti ja varsinkin Djemba Sanyang kokeili pyssyään tiuhaa tahtiin. Puoliajalle siirryttiin kuitenkin Granin 1-0 johdossa.

Tiittasen Arskan sanat, huoltaja Hämäläisen rohdot ja joukkueenjohtaja Lindqvistin preesens, teki tauolla kuitenkin sen verran eetvarttia että kotijoukkue tuli toisellle puoliajalle kuin uudestisyntynyt.

KPV jatkoi hetken rimpuilua ja saikin aikaan muutaman äärivaarallisen flipperitilanteen Granin maalilla. Kotijoukkueen onneksi pallo pomppi suotuisasti. Pelkästä onnesta ei tietenkään ollut kysymys vaan halusta voittaa, tahdosta pysyä mukana taistelemasta sarjapaikasta.

Ottelun ratkaisu syntyi sitten aivan upeasta suorituksesta. Kun Jarkko Värtön pommi 25-metristä upposi ylänurkkaan, kuului katsomoon asti vierasjoukkueen selkäranka napsahti kahtia. Lehdistötilaisuudessa Tiittanen sanoi Jarkon tekevän samanlaisia harjoituksissa harva se päivä mutta harvemmin tuon tasoisia vetoja nähdään otteluissa.

Hetkeä myöhemmin KPV:n Djemba sai tarpeekseen ja lähetti itsensä suihkuun tyhmällä jälkipelillä. Ottelu ei suinkaan vielä ollut ohi.

Vajaamiehisenäkin KPV pysyi taktiikassaan mutta vastustajan moraali oli nujerrettu, tahto oli kadonnut ja yritykset jäivät laihoiksi. Ja jälkipuinnissa vain vierasjoukkueen Ville Luokkala sai valmentajaltaan kehuja.

Kotijoukkueen kannalta peli ei loppunut Värtön unelmamaaliin.Tilanteita syntyi liukuhihnalta ja kaikki oli käsi pystyssä viimeistelemässä.

Niklas Roihan 3-0 maali oli suorastaan törkeän arrogantti.  Noston jonka Meyer oli pari kertaa heittänyt maalivahdin näppeihin, Roiha kuittasi laittamalla huudon kera pallon upealla roikulla sivuverkkoon.

Ei pidä väheksyä myöskään Eetu Klingbergin viimeistä niittiä.  4-0 maalissa ruumiillistui GrIFK:n tahto pysyä tällä sarjatasolla, hinnalla millä hyvänsä.

Ottelu kerrallaan, kädestä suuhun...